Masalan asukasyhdistys
c/o Sakari Kuokkanen
Nissnikuntie 9 C 12
02430 MASALA

Kirkkonummen kunta
Kaavoitusyksikkö / Tero Luomajärvi
Asematie 3 B
02400 KIRKKONUMMI

Masalan asukasyhdistys toteaa kantanaan, että esitellyistä Sarvvikin kaavavaihtoehdoista korkeintaan 1200 asukasta käsittävä on paras. Perustelemme kantaamme vetoamalla kunnan väestötavoitteisiin, palvelujen saatavuuteeen ja Sarvvikin sijaintiin liikennemelualueella.

Sarvvikin alueen kaavoittaminen asumiskäyttöön on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen toimenpide. Kaavoitus on perusteltua välttämättömän siirtoviemärin toteuttamisen yhteydessä. Silti alue on mitoitettava kunnan muuhun väestöpolitiikkaan. Kirkkonummen väestön kasvutavoite on 550 asukasta vuosittain. Jos Sarvvik toteuttaisiin 4000 asukasta sisältävän vaihtoehdon mukaisesti, kunnan koko väestönkasvu yli 7 vuoden aikana sijoittuisi sinne. Tämä ei liene muiden kunnan tekemien päätösten ja kuntalaisten etujen mukaista. 550 asukasta vuosittain voidaan vaikeuksitta sijoittaa jo olemassa oleviin taajamiin. Kunnan johto ja kaavoittajat ovat itse pitäneet ensiarvoisen tärkeänä kirkonkylän kehittämistä. Masalassa ja sen välittömässä läheisyydessä on valmiiksi kaavoitettuja rakentamattomia asuinalueita. Masalan aseman vaikutuspiiriin Sundsbergin alueelle tullaan mitä ilmeisimmin lähitulevaisuudessa kaavoittamaan runsaasti asuntokerrosalaa. Kunnan väestötavoitteiden toteuttamisen takia pidämme korkeintaan 1200 asukasta käsittävää vaihtoehtoa parhaana.

Väestötavoitteiden noudattaminen kaavoituksessa on tärkeää sen takia, että voidaan varmistaa kunnan palveluiden hallittu kehitys. Koululaitoksen, päivähoidon ja terveydenhuollon toiminta on turvattava niin vanhoille kuin uusillekin kuntalaisille. Mikäli Sarvvikiin tulee enemmän kuin 1200 asukasta, Masalan kouluihin kohdistuu entistä suurempi paine, kunnes kaavaehdotuksiin sisältyvät uudet koulut on rakennettu. Uusien koulujen rakentaminen puolestaan heikentää kunnan kykyä ylläpitää Masalan palveluja. Vähiten asukkaita sisältävä vaihtoehto tukeutuu Sundsbergin alueen palveluihin. Sinne on aikanaan pakko rakentaa kouluja joka tapauksessa. Kunnan palvelukyvyn ylläpitämisen takia pidämme korkeintaan 1200 asukasta käsittävää vaihtoehtoa parhaana.

Mihinkään kaavavaihtoehtoon ei käsittääksemme sisälly kerrosalaa kaupallisia palveluja varten. Tiheimminkään rakennettuun Sarvvikiin ei ole siis ehdotettu esim. päivittäistavaroita myyviä kauppoja. Tämä on heijastusta siitä realismista joka kaupallisissa palveluissa vallitsee. Markkinoiden ehdoilla toimivia yrityksiä ei voida perustaa ilman riittävää kysyntää. Tämän näemme myös Masalassa, jonka kaupallisten palvelujen taso ei nykyoloissa vastaa asukkaiden toivomuksia. Tästä syystä kunnan on syytä kehittää jo olemassa olevia taajamia, ja varata Sarvvik lähinnä sellaisen väestön väljään asumiseen, joka haluaa huolehtia tarpeistaan ensisijaisesti henkilöautoa käyttäen. Kaupallisten palveluiden saavutettavuuden kannalta pidämme korkeintaan 1200 asukasta käsittävää vaihtoehtoa parhaana.

Kaavavaihtoehtojen sisäinen rakenne noudattaa samaa perusratkaisua asuinkorttelien ryhmitykseksi. Tämä perusratkaisu on nähdäksemme hyvä. Pidämme oikeana tavoitetta, jonka mukaan alueen rakentaminen on pientalovaltaista. Siirtoviemäri sijoitetaan kantatien eteläpuolella asuinkortteleita yhdistävän kevyen liikenteen raitin alle. Kantatien pohjoispuolen korttelit liittyvät tulevaan Sundsbergin alueeseen. On kuitenkin selvää, että Sarvvikin alue tulee aina olemaan alttiina jatkuville voimakkaille meluhaitoille. Erityisesti Kantatien eteläpuolinen alue on suhteellisen kapea kaistale golfkentän ja rinnakkaistien välissä. Kirkkonummen kaltaisessa hyvässä ympäristössä on tarpeetonta sijoittaa runsaasti asutusta kunnan kaikkein meluisimpaan ja eniten liikenteen rasittamaan ahtaaseen paikkaan. Saavutettavuuden kannalta Sarvvikin sijainti on luonnollisesti erinomainen. Vaikka alue onkin nyt yleiskaavassa osoitettu asumiseen, pidämme tutkimisen arvoisena vaihtoehtona varata toimitilarakentamiseen melulle eniten alttiina olevat korttelit nykyisen Sarfvikintien ja Kantatie 51:n risteyksen läheisyydessä. Näin kunta voisi tulevaisuudessa parantaa myös työpaikkaomavaraisuuttaan. Sarvvikin alueen asumisviihtyvyyden kannalta pidämme korkeintaan 1200 asukasta sisältävää vaihtoehtoa parhaana.

Yhteistä kaavaehdotuksille on se, että asukkaille on tulossa varsin vähän vapaata rantaviivaa. Ymmärrämme, että kaavoittajan on sopeuduttava alueen luonnon erikoisuuksiin, kuten suojeltavaan meriuposkuoriaiseen. Tästä huolimatta olisi syytä varata asukkaille paremmat mahdollisuudet käyttää alueensa rantaa. Sarvvikin kaavan perusteissa mainitaan erityisesti tavoite hyödyntää alueen merellistä sijaintia. Kirkkonummen kunta ei toistaiseksi juurikaan ole pystynyt tarjoamaan asukkailleen mahdollisuutta virkistyä Espoonlahden vesialueella Länsiväylän sillan pohjoispuolella. Käsityksemme mukaan olisi syytä huolehtia siitä, että asukkaat pääsevät veden ääreen nyt kaavoitettavalla alueella.

Mielestämme Sarvvikiin on siis syytä sijoittaa korkeintaan 1200 asukasta. Lisäksi on kuitenkin todettava, että Sarvvikin alueen toteuttaminen nykyisissä liikenneoloissa ei käsityksemme mukaan ole käytännössä suotavaa. Kantatie 51 on jo nyt ylikuormitettu. Sekä Finnbyntien että Sundsbergintien risteysalueet ovat ruuhka-aikoina liikenneturvallisuuden kannalta riskirajoilla. Käsityksemme mukaan Sarvvikin asuntoaluetta ei ole syytä toteuttaa ennen kuin Kantatie 51:n yli on olemassa silta. Tiedämme, että kunta mm. alueen yritysten painostamana on kiitettävästi pyrkinyt vauhdittamaan Kantatie 51:n rakentamista moottoritieksi, mutta näissäkin pyrkimyksissä on ollut tarkoitus aloittaa Hirsalantien eritasoristeyksestä ja lykätä Finnbyntien—Sundsbergintien eritasoliittymän toteuttaminen hamaan tulevaisuuteen. Käsittääksemme nyt valo-ohjattu Hirsalantien risteys on turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta paljon parempi kuin Finnbyntie—Sundsbergintien risteys nyt, saati sitten jos Sarvvikiin tulee ensin rakennustöiden vaatima raskas ja muuhun liikennevirtaan nähden kömpelö liikenne ja tämän jälkeen tuhatkin asukasta.

Kirkkonummella, 23. tammikuuta 2002

<< takaisin