2. Hullus ja Framnäs

Framnäsin päärakennus vuonna 1968. Kuva Jari Jääskeläinen

Hulluksen ja Framnäsin nykyiset asuinalueet rakentuivat 1970- ja 1980-luvuilla. Asuinrakennukset puu- ja tiiliverhoiluineen edustavat ajankohdalle tyypillistä teollista rakennustapaa. 

Asuinalueiden välissä kulkee Framnäsinpuistotie, lehtipuiden suojaama kävelytie, joka vie ylös puistomaiselle mäelle. Mäellä on 1500-1900 -luvuilla sijainnut tila nimeltä Hullus.

1540–luvulla tilan nimi on kirjoitettu maakirjoissa muodossa ’Hulloszby’ ja ’Hullandszby’, ja vuonna 1560 löytyvät nimet ’Huttlus’ ja ’Hullus’. Ruotsinkielinen sana ’hult’ tarkoittaa puuta tai metsää ja paikannimen etymologia saattaa näin ollen viitata metsäiseen tilaan tai metsäisen kylän paikkaan.

Hulluksen tilan 1600- ja 1700-lukujen verokirjojen merkinnöistä on päätelty tilan toimineen sekä kestikievarina että rusthollina eli ratsutilana. Tilalle on kuulunut lisäksi augmenttejä, aputiloja joista toinen oli Masalan Bjönsin tila. Tämä kertoo tilan olleen pysyvä rustholli ja lukeutuneen siten myös merkittäväksi maatilaksi kunnassa.

Vuonna 1734 Hulluksen omistajaksi vaihtui Joachim Johansson Thauvonius, edeltävän omistajan Henrik Hanssonin tehdessä hänen kanssaan kaupat. Thauvoniuksen suku omisti tilan 1800-luvun lopulle asti.

1900-luvun vaihteessa tilan nimi vaihtui omistaja Stadiuksen myötä Framnäsiksi. Usean omistajavaihdoksen jälkeen vuonna 1935 Framnäs Gård Ab –niminen yhtiö osti tilan ja pääomistaja Sylvi Calas piti tällöin tilalla täysihoitolaa.

Porkkalan vuokrakauden aikana tilan päärakennuksen kunto heikkeni pahasti ja se purettiin vuonna 1969. Rakennuksen alla ollut kellari näkyy edelleen Framnäsin puolelle johtavassa rinteessä. 1960-luvulla Sylvi Calas myi Framnäsin rakennusliikkeelle, jonka jälkeen uudet asuinalueet rakentuivat.

Framnäsin tilan takana metsässä risteilee useita polkuja, jotka vievät kulkijan Keskusmetsään. Monimuotoisessa metsässä sijaitsee myös Porkkalan vuokrakauden ajan rakenteita