7. Köpas ja Bjöns

Köpas

Köpaksen päärakennus sijaitsee mäessä Bjönsinpolun yläpuolella. Kyseessä on viimeinen Masalan kylän vanhoista tiloista säilynyt rakennus.

1500-luvulla Köpas oli nimeltä Köpeby ja se oli niin kutsuttu yksinäistila eli yhden tilan kylä, kunnes se yhdistettiin vuonna 1567 Masalan kylään. Nykyisen rakennuksen iän selvittämiseen on hyödynnetty talon sisäseinien tapettikerrostumia ja näin on päädytty 1860-lukuun. Laajimmillaan tilaan kuului 92 hehtaaria maata, kunnes vuonna 1908 ne myytiin ja palstoitettiin.

Porkkalan vuokrakauden jälkeen 1950-luvun lopulla Köpas oli huonokuntoinen. Rakennus kuitenkin peruskorjattiin asuttavaan kuntoon ja korjauksen jälkeen talossa oli kolme asuntoa ja etukuisti. Köpas siirtyi myöhemmin vuonna 1979 Kirkkonummen kunnan omistukseen. Pian tämän jälkeen kunta rakennutti Bjönsinpolun kävelytien talon eteen, ja sivulle uuden ajoyhteyden Sepänkylän suuntaan. Alueen läheisyyteen rakentui samanaikaisesti Nissnikun, Framnäsin ja Hulluksen asuinalueet kouluineen. Köpaksen pihapiiriin rakennettiin lisäksi päiväkoti ja terveyskeskus.

Köpas oli tällöin purku-uhan alainen. Talon purkua vastustamaan perustettiin Pro-Köpas -yhdistys, joka taisteli talon säilyttämisen puolesta.

Talossa on nykyään harrastustoimintaa ja entinen terveyskeskus ja päiväkoti on purettu pois.

Bjönsin tila

Bjönsin omisti vuosien 1560–1572 välillä Sigfrid Jakobsson. 1600-luvulla Bjöns kuului Espoon kartanon alaisuuteen ja Gustav Hornin ostorälssiin. Espoonkartanolla oli toisin sanoen tällöin oikeus verottaa tilaa. Vuosien 1695-1704 välillä Bjöns oli läheisen Ingvaldsbyn rusthollin augmentti eli aputila. 1780-luvulla muodostettiin Bjöns I ja II, kunnes nämä jälleen 1800-luvun lopulla yhdistettiin. Tilan mailla viljeltiin, pidettiin eläimiä ja siellä myös myytiin maitoa ja lihaa. Lihakauppaa piti vanginkuljettaja Backman.

Pinta-alaltaan 114 hehtaarin kokoisen tilan maat ulottuivat Sundetista aina Vitträskiin saakka.

Bjönsin omistajaksi tuli 1887 Karl August Boström, mutta vain vuotta myöhemmin leskeksi jäänyt Sofia Boström toimi tilan omistajana jatkaen vuoteen 1909 asti. Hänet muistetaan vaikutusvaltaisena henkilönä.

Bjönsin talolla perustettiin vuonna 1903 Masaby Ungdomsförening rf. eli Masalan nuorisoseura.

Muutama vuosi myöhemmin Bjöns jaettiin perheen kolmelle pojalle. Tällöin tilan maille rakentuivat Högsäters ja Grönkulla kuten myös Hvittorpin huvila Vitträskin rannalle. Kantatila Bjönsiin jäi Lennart, Alarik siirtyi Högsätersiin, ja Grönkullan sai haltuunsa Verner. Nykyisen Köpaksenpolun varrella sijaitseva Sofieberg rakennettiin Sofia Boströmille syytinkirakennukseksi. Hän asui huvilassaan kuolemaansa, vuoteen 1930 saakka.

Vuonna 1944 syyskuussa Porkkalan alue jouduttiin luovuttamaan vuokralle Neuvostoliitolle. Monen muun kylän mukana myös masalalaiset joutuivat tällöin evakuoitumaan ja siirtyivät asumaan Suomen valtion puolelle. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi, joten moni ajatteli, ettei koskaan enää pääsisi takaisin kotiinsa. Erinäisistä maailman poliittisista syistä johtuen alue kuitenkin palautui Suomelle jo vuonna 1956. Bjönsin omistajat palasivat ensimmäisten joukossa takaisin kotiinsa. Vanha päärakennus todettiin huonokuntoiseksi ja purettiin pois. Paikalle rakentui uusi koti, sekä Fagerstedtin kaupparakennus, kioski ja polttoainepumppu. Lue lisää paluusta alueelle vuonna 1956 täältä.

Vuonna 1975 Bjönsin asukkaat muuttivat pois Masalasta ja paikalla toimi tämän jälkeen päivittäistavarakauppa. 2020-luvulla mäen päälle on rakentunut kerrostaloja, mutta tarkkasilmäinen löytää taloyhtiön leikkipaikalta vielä Bjönsin tilan navetan rakenteita.