Kunnallinen itsehallinto ja koulut
Pesäpalloa Nissnikun koululla vuonna 1997. Kuva: Leena Kotilainen-Ritala
Vuonna 1865 maallinen paikallishallinto erotettiin seurakunnasta. Kunnallisen itsehallinnon tehtäväksi muodostui huolehtia terveyden- ja sosiaalihuollosta, kirjastosta, paloturvallisuudesta ja kansakouluista. Lisäksi kunnan tuli huolehtia järjestelyistä, jotka liittyivät maanteiden hoitoon, kestikievareihin, kyytilaitokseen ja postin kulkuun.
Kirkkonummen ensimmäiset kansakoulut aloittivat toimintansa vuonna 1871 Heikkilässä. Bobäckin kansakoulu perustettiin vuonna 1887 ja se toimi aluksi Majbyn päärakennuksen tiloissa. Koulu siirtyi uuteen rakennukseen vuonna 1897. Talon rakennutti kunta saatuaan Sundsbergin omistaja Sumeliukselta Gubbängenin kukkulan ja sitä ympyröivän peltomaan lahjoituksena. Paikka sijaitsi lähellä Ljusdalaa.
Vuonna 1921 astui yleinen oppivelvollisuus voimaan. Masalaan rakentui tämän jälkeen kaksi ruotsinkielistä alakoulua, yksi Majbyhyn ja toinen Nissnikuhun. Majbyn koulun rakennuksen perustukset ovat vielä nähtävissä Rusthollintiellä.
Suomenkielisten osuus Kirkkonummella kasvoi 1900-luvun alun vuosikymmenien aikana ripeästi. Masalassa aloitti vuonna 1932 suomenkielinen yksityinen Kirkkonummen eteläisen piirin kansakoulu toimintansa.
Ensimmäiseen johtokuntaan kuului asemapäällikkö Verner Rydman ja nimismies Felix Rydman. Uuden Ratavallin asuinalueen kadut ja tiet ovat saaneet tästä yhteydestä nimensä.
Vuonna 1935 Kirkkonummen kunta rakennutti uuden rakennuksen vanhan koulun läheisyyteen. Tämä vuonna 1938 valmistunut Masalan suomenkielinen kansakoulu sijaitsee edelleen tontilla, kerrostalojen keskellä. Masalan koulujen toiminta jouduttiin lopettamaan alueen evakuoinnin myötä vuonna 1944.
Porkkalan alueen palautuksen jälkeen vuonna 1958 rakennettiin uusi suomenkielinen Masalan koulu Hommakseen. Rakennusmateriaalina käytettiin Volsin tilan metsistä kaadettua puuta. Kirkonkylään rakennettiin vuonna 1964 Kirkonkylän koulu, joka toimi aluksi Masalan koulun sivukouluna.
Koulun entinen vahtimestari Milja Havia kertoo haastattelussa vuonna 2005 millaista 1960-luvun koulunkäynti oli. Tässä muutama poiminto kirjasta Masala - maalaiskylästä taajamaksi (Hans Brenner 2006, s. 150):
”Silloin tällöin syntyi tappeluja Masalan koulun ja Bobackin koulun oppilaiden välillä. En usko, että se johtui kielestä, vaan heistä vain tuntui, että he kuuluivat eri jengeihin.”
”Kerran muutama oppilas jäi saapumatta kouluun. Silloin kuljettaja Pettersson ja minä kävimme hakemassa heidät. Joskus toiminta saattoi olla aika rajua.”
“Monta kertaa ajoin jonkun oppilaan mopedillani lääkäriin tai hammaslääkäriin. Hammaslääkärin vastaanotto oli jonkin aikaa Bobäckin koululla.”
“Koulussa vallitsi kyllä hyvä henki. Koulujuhlat olivat hauskoja.”
1980-luvulla Masalaan rakennettiin uusi ala- ja yläkoulu. Tämän rakennuksen tilalle rakentuu uusi Nissniku-talo, joka tulee valmistuessaan toimimaan monitoimijatalona kouluineen, kirjastoineen ja nuorisotiloineen.