13. Sundsberg Sundetin varrella

Sundsbergin silta vuonna 1934. Kuvaaja tuntematon. Kuva Kirkkonummen kulttuuritoimi.

Sundsbergin etappipiste sijaitsee kevyenliikenteen sillan alussa, Salmitien laidassa. 

Vanhimmat kirjalliset tiedot Sundsbergista löytyvät Raaseporin läänin maakirjasta vuodelta 1541, jolloin paikalla sijaitsi Gavelsbacka –niminen kylä.

Vuonna 1654 talonpoika Gabriel Hansson yhdisti kylän tilat yhdeksi tilaksi. 1700 -luvulla eversti Carl Ramsay osti tilan ja rakennutti uuden päärakennuksen. Tila sai tällöin uuden nimen Sundsberg. Nimi on johdettu Sundetin joesta ja kalliosta, jolle päärakennus rakennettiin.

Vuonna 1827 laamanni Karl Henrik Adlercreutz osti tilan. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1834 hänen leskeksensä jäänyt vaimo Hedvig Adlercreutz rakennutti empiretyylisen uuden päärakennuksen. 1850-luvulla lesken poika Herman Adlercreutz hankki tilan itselleen. Tilalla oli tällöin 10 torppaa, ja torpparit suorittivat taksvärkkiä tilalle. Adlercreutz toimi uuden kunnalliskokouksen puheenjohtajana vuodesta 1867. Hän toimi myös köyhien ja orpojen lasten auttamiseksi.

Herman Adlercreutzin jälkeen tilan osti kauppias Oskar Gustaf Sumelius. Hän oli Kirkkonummen maamiesseuran varapuheenjohtaja ja antoi tilan seuran maatalousnäyttelyn käyttöön vuonna 1899.

Vuonna 1906 ulkomailla menestynyt korkkitehtailija Evert Albert Vilén asettui Sundsbergiin. Hän perusti Masalaan eristyslevyjä valmistaneen korkkitehtaan. Vilénin aikana tilaa korjattiin ja puutarhaan rakennettiin kasvihuone.

Konsuli Vilénin perilliset myivät Sundsbergin tilan Porkkalan vuokrakauden jälkeen rakennusyhtiölle, joka on 2000 –luvulla rakentanut vanhan kartanon maille uuden asuinalueen, Kartanonrannan. Kartanon päärakennus purettiin huonokuntoisena vuonna 1960. Päärakennuksen paikalla on tänä päivänä kerrostaloja. Vanhemmasta rakennuskannasta on jäljellä pehtoorin talo sekä navettarakennus.

Sundet on vuosisatoja sitten ollut syvä meriväylä. Maankohoamisen vuoksi virtaavan veden määrä on vähentynyt ajan mittaan oleellisesti.

1870-luvulla aloitettiin uoman ruoppaus ja levennystyöt ja näin pystyttiin edelleen kuljettaa veneillä mm. viilipyttyjä ja voita Luomanlahdelle ja sieltä eteenpäin Helsinkiin myytäväksi.

1900-luvun alussa valmistunut Masalan rautatieasema ja rautatieliikenne Helsinkiin sekä laajentuneet tieyhteydet siirsivät liikennöinnin lopulta Sundetin uomasta ja Luomanlahdelta kiskoille ja teille.

Sundetilla on vielä 1900-luvulla voinut meloa ja luistella Masalasta Jorvakseen asti. Tänä päivänä Sundet toimii ekologisena viheryhteytenä.